YH-äiti heittää kiven vedenpinta rikkoutuu. Rannikolla tuulee aina paitsi tänään tuule ei
Single mom throws a stone, the surface of the water shatters. Winds blow in the shore but today it's not windy.
Katseessaan on vihan siemen kohta puuksi kasvavan
In her look she has a seed of anger, it will soon grow into a tree
Jantteri on tehnyt keon likaisista vaatteista
John Doe has made a pile out of dirty clothes
Ajatus ei juokse vaikka syytä ois ja huomenna maisemointi ontuu, yhä tulevan siis tarkoitan
He can't think even though he should and tomorrow landscaping is limping, I mean that it's still coming
Tyttö niin kuin luinen säkki hyppää uimahallissa. Epätoivon esseet ovat hiljaisia ja hartaita
Girl like a sack of bones jumps on the swimming hall. Essays of despair are silent and heartfelt.
Painuessaan pohjaan näkee jalkansa ja kuplia. Epätoivon esseet ovat jäätyneitä lintuja
While sinking to the bottom she sees her feet and some bubbles. Essays of despair are frozen birds.
Poliitikko löytyi takaa auton ratin aamulla
They find a politician behind a wheel in the morning
Turvavöihin kiinnittynyt nainen jonka kasvoilla kauhu jähmettynyt pelästytti auttajan
A woman attached to the seat belt and the expression of fear on her face scared the one helping
Epätoivon esseet ovat kirjoitusta saatanan
Essays of despair are the writing of Satan
Kaupunki on hunnutettu sumun alla seisahdun, keskustassa yhdet valot vilkuttavat itsekseen
The city is veiled, I stop under the fog, in downtown there's a street light blinking on its own
Olen täällä missä vietin lapsuuden ja nuoruutta. Epätoivon esseet ovat rukouksia ja psalmeja
I am here where I spent my childhood and part of my youth. Essays of despair are prayers and psalms.
Kaupunki on saattohoitopotilas mä retkahdan, polvilleni menneeseen ja aika piirtää ympyrän
The city is a convalescent care patient, I fall down on my knees into the past and time draws a circle
Olen täällä missä vietin lapsuuden ja nuoruutta. Epätoivon esseet ovat usein puolivalmiita
I am here where I spent my childhood and part of my youth. Essays of despair are often half-done
Epätoivon esseet ovat kauneudessaan kainoja
Essays of despair are bashful in their beauty
Valtakunnan boheemi sai oudon sairaskohtauksen, kiidätettiin lasarettiin pistettiin se leikaten
The bohemian of the empire had a weird seizure, he was rushed into the hospital and they operated him
Toipuvasta sankarista lehtikuvaa saatu ei
They didn't get a photo of the recovering hero
Kieltämättä hiljaista on niin kuin ennen myrskyä
Undeniably it is silent just like before the storm
Kolmen naisen seurueesta yksi jättää jälkensä kusemalla hankeen johon koittaa tehdä sydämen
In the group of three women one leaves her trace by peeing in the snow trying to form a heart
Epätoivon esseet ovat vivahteessa keltaisen
Essays of despair are in the shade of yellow
Kaupunki on hunnutettu sumun alla seisahdun, keskustassa yhdet valot vilkuttavat itsekseen
The city is veiled, I stop under the fog, in downtown there's a street light blinking on its own
Olen täällä missä vietin lapsuuden ja nuoruutta. Epätoivon esseet ovat rukouksia ja psalmeja
I am here where I spent my childhood and part of my youth. Essays of despair are prayers and psalms.
Kaupunki on saattohoitopotilas mä retkahdan, polvilleni menneeseen ja aika piirtää ympyrän
The city is a convalescent care patient, I fall down on my knees into the past and time draws a circle
Olen täällä missä vietin lapsuuden ja nuoruutta. Epätoivon esseet ovat usein puolivalmiita
I am here where I spent my childhood and part of my youth. Essays of despair are often half-done
Epätoivon esseet ovat kauneudessaan kainoja
Essays of despair are bashful in their beauty