Hylätty. Sumun kuristama. Ilman sielua.
Deserted. Strangled by mist. Soulless.
Maailmassaan särkyneiden unelmien,
In its world of broken dreams,
Kasvaa orkidea läpikuultava,
The orchid grows, translucent,
Silmut sen raoista asfaltin.
Its seeds from the asphalt's cracks.
Terälehdissään merkit viattomuuden
On its petals, marks of purity,
Yksinäisiä kuin kuoleva katse.
Lonely as a dying gaze.
Sekasorrossa saumottujen sydänten,
In the chaos of seamed hearts,
Tukala, niin tukala hengittää.
Hard it breathes, so hard.
Kehto menneisyyteen heitettyjen hymyjen,
Cradle into the past of abandoned smiles
Kipu kosketusten,
The fear of touch,
Jäätynyt on kuin hauras aika,
It's stayed like fragile time,
Ja hiekka sormien välistä valuva...
And sand that runs between your fingers...
Ole kuin orkidea paljaalla kivellä
Be like an orchid on a naked stone
Juo pisaroita marjoista harmaalla maalatuista.
Drink drops of berries painted grey.
Unohdus kristallinen muiston hävittää seitistä,
Crystalline oblivion destroys the memory of cobwebs,
Jylisten sumussa, joka nostattaa kaiun...
I thunder in the mist that raises an echo...