Niin laski Marsalkan silmäluomi:
Thus the Marshal's1 eyelid began to droop:
oli mustana taivas ja kusessa Suomi,
The sky was black and Finland was fucked,
oli murtunut Kannas ja armeijan teräs,
The Isthmus front-line was broken, and the army's iron too,
sen sankarit metsissä käpyjä keräs.
Its heroes were gathering pinecones in the forest.2
Jo Päämajan saavutti tykkien jyly,
The rumble of cannons reached the army headquarters,
oli Wiborg mennyt — oo kohtalo tyly!
Wiborg had been lost 3 — oh harsh fate!
Ja ruoste raiskasi Kauhavan rautaa,
And the iron of Kauhava had been raped by rust,
Suur-Suomelle kaivettiin kookasta hautaa.
They were digging a large grave for Greater-Finland.4
Oli rinnassa pelko ja kaulassa sisu
Fear filled his chest and he lost his willpower
ja Suomen leijona — naukuva kisu!
and the Lion of Finland5 was only a meowing kitty!
Kovin heikosti lohdutti seikka se, että
There was little comfort found to be in the fact that
oli pullossa tilkkanen Äänisen vettä.
HIs bottle contained a drop off water from Lake Onega6
Että kirottu Kemppi sen tehdä tohti!
How dared that accused Kemppi do this!7
Että prikaati laukkasi Kouvolaa kohti!
The brigade was running towards Kouvola!
Että osaakin olla niin itsepäinen
How could he be so stubborn
tuo parjattu sotamies venäläinen.
The much-maligned Russian soldier.
Otur, olycka — de' va' de' som mej hände
Misfortune, calamity — that's what happened to me8
och de' va' bara skit som Adolf hit sände!
And Adolf only sent us a pile of shit!9
Vaan ei sittenkään tappio mieltäni paina:
Yet defeat can not bring my spirit down:
olen taistellut usein ja hävinnyt aina.
I've fought often, and lost every time.
Valan kerran hän vannoi: Miekkani tuppeen
Once he swore an oath: I will only sheath my sword,
panen vasta sitten kun viimeiseen gubbeen
When to the last man
on kamppailtu, kaaduttu — osa niin nätti —
We have fought and fallen — such a pretty lot —
vasta sitten kun vapaa on Liivi ja Lätti.
Only when Latvia and Lithuania are free.
Lojui nurkassa miekkansa tupetta yhä,
His unsheathed sword lay in the corner still
Nicklén sitä jynssäili — arki tai pyhä.
Nicklén polished it every day of the week.
Oli kartalta pyyhkäisty veljemme Eesti.
Our brother Eesti had been wiped off the map.
Sitä Siilasvuo tuijotti lasittuneesti.
Siilasvuo stared at it with glazed eyes.
Kerran jalosti yleni eloni kaari
Once my life's arc rose so high
Kunpa istuisi vieläkin Kremlissä tsaari!
If only the Kreml was still governed by a Tsar!
Vaan ei — siellä lemussa vodkan ja kaalin
But no — in the smell of vodka and cabbage
punoo juoniaan Molotov — niin ja se Stalin.
Molotov is scheming — and that other guy Stalin.
Mutt' niinhän se on, ach fan och förbannat;
But that's how it is, goddamnit;
senhän palkaksi saat kun sä parhaasi annat,
This is the reward for doign your best,
ura katkeaa mulla nyt kasakkain peitsiin,
The cossack spears will break my career,
Kaivopuisto adjö, minä matkustan Schweiziin.
Goodbuy Kaivopuisto park, I'm travelling to Switzerland.10
Teille Heinrichs ja Airo myös hyvästit sanon
To you Heinrichs and Airo, I say my goodbyes
ja kaikkia kiitän ja anteeksi anon —
I thank you all, and beg your forgiveness —
pian sammuvat lieskat ja hälvenee sauhu —
Soon the flames will go out and the smoke will vanish —
älä muistele pahalla, Marokon Kauhu.
Don't think badly of me, Horror of Morocco.11
Niin Marsalkan luomi vihdoin taas nousi,
Thus the Marchal's eyelid rose once more,
veri sininen tyynesti suolissa sousi.
The blue blood moved calmly in his veins.
Hän huokasi, hetkisen ääneti vietti:
He sighed and spent a moment in quiet reflection:
hän jäähyväissanoja miehilleen mietti.
thinking of a farewell to his men.
Hän selkänsä suoristi, käskynsä jakoi,
He straightened his back and gave his orders,
ja kirjuri käskyn sen koneella takoi:
and the secretary typed it down with a typewriter:
Te kuulkaa, sankarit Summan ja Kollaan,
Hear me, you heroes of Summa and Kollaa,
päiväkäskyni viimeinen: Kusessa ollaan.
My last declaration is that we are fucked.