1. Jo Karjalan kunnailla lehtii puu,
1. Now blossoms a tree on the lands of Karelian
jo Karjalan koivikot tuuhettuu,
now thickens up the birch forests of Karelia,
käki kukkuu siellä ja kevät on,
cuckoo cuckoos there and it's spring,
vie sinne mun kaiho pohjaton.
take my endless longing to there.
2. Mä tunnen (sun) vaaras ja vuoristovyös,
2. I know your hilly forests and mountain belts,
ja kaskies sauhut ja uinuvat yös,
and the smoke of your swiddens and the slumbering nights,
ja synkkäin metsies aarniopuut,
and the untouched trees of your forests,
ja siintävät salmes ja vuonojes suut.
and your looming straits and the mouths of your fjords.
3. Siell’ usein matkani määrätöin
3. To there I often take my trips
läpi metsien kulki ja näreikköin,
took my path through the forests and the spruce seas,1
minä seisoin vaaroilla paljain päin,
I stood hatless on the hilly forests,
mistä Karjalan kauniin eessäin näin.
from where I saw the beauty of Karelia ahead of me.
(4. Tai läksin kylihin ukkojen luo,
4. Or I went to visit the men of the villages,
missä jylhillä vaaroilla asuivat nuo.
at the great hilly forests where they lived.
Näin miehet kunnon ja hilpeän työn,
I saw the men of proper and joyful work,
ja näin missä sykkii karjalan syön.)
and saw where the heart of Karelia beats.