Keskellä häävalssin menon haikeaks käy nuorikon mieli. Jäävät rakkaat tanhuat tänne. Pois matka vie.
In the middle of the wedding waltz, this newly-wed wife gets melancholy. The beloved home grounds will stay behind. I'm going away.
Jäävät nyt äitee ja kotopiha, puut ja kuistilla kukat, lutit, aitat, kaikki ne tänne jättää mä saan.
Mother and the yard, the trees and the flowers on the porch, the lofts, the granaries, all of them I will have to give up.
Nuoruuden huolettoman pois annan, morsiuskruunua kannan, mennyt luoksein ei palaa koskaan. Pois matka vie.
My carefree youth I relinquish, I bear the bridal crown, the past will never return. I'm going away.
Jäävät nyt äitee ja kotopiha, puut ja kuistilla kukat, lutit, aitat, kaikki ne tänne jättää mä saan.
Mother and the yard, the trees and the flowers on the porch, the lofts, the granaries, all of them I will have to give up.
Pystynkö itse mä kodin luomaan yhtä lämpimän, hellän, päivänpaisteen pirttihin tuomaan? Pois matka vie.
Can I make such a warm and tender home myself, bring the daylight into the cabin? I'm going away.
Jäävät nyt äitee ja kotopiha, puut ja kuistilla kukat, lutit, aitat, kaikki ne tänne jättää mä saan.
Mother and the yard, the trees and the flowers on the porch, the lofts, the granaries, all of them I will have to give up.