Tuhannen kerran varhasella
For a thousand times early in the morning
Pyytöön lähtö piukupakkasella
Going to hunt when it's freezing out
Valkosarven viemänä
Led by the white-horn
Turkkipalttoon kiertynnä
Wrapped into a fur coat
Kivel' isol' salasella
By a secret large stone
Pyytöonnet on aneltunna
Hunting luck has been begged for
Verikarvat uhrattunna
Blood hairs sacrificed
Kalloluut kaivettunna
Skull bones dug out
Riistahirvas urahtelee
The hunted male moose grunts
Viimesen kerran avaa aistinsa
For the last time opens its senses
Tunteakseen kuolon polton
To feel the burn of death
Erän kolkon kohtalon
The grim fate of hunt
Sysi korpin vietyhellä
(Not sure about this one line. See my comment below.)
Korpeen kuusten reunahille
Into the woods, close to the spruces
Teuraskatse silminänsä
The gaze of an animal about to be slaughtered as his eyes
Mieli miehen tappajana
Mind as the killer of a man
Sieltä riekon siipien alta
From there, under the wings of a willow grouse
Pois tulen liekeistä
Away from the flame of the fire
Herra suurinkin vain nöyrä renki
Even the greatest lord is but a humble servant
Puupalttoo kohta mustaa maan tomua
Wooden jacket (coffin) soon black dust of the ground
Helkkyy helyt ja välkkyy kolikot,
Chime the jewelry and flash the coins,
Mitäpä hankit maan povessa?
What would you even buy in the embrace of the ground?
Itse on tapettava korvesta liha
By yourself are you to kill the meat from the woods
Ja jokaisen haavansa nuoltava
And everyone has to lick their own wounds
Ei Korpi tartte pyytömiestä
The forest doesn't need a hunter
Niin kun pyytömies korpensa
like the hunter his forest
Ei ukko hakkaa pakkasella
Ukko (god of thunder) won't beat during frost
Ei jyrise mannut kuutamolla
The lands won't rumble when the moon is up.
Kivel' isol' salasella
By a secret large stone
Pyytöonnet on aneltunna
Hunting luck has been begged for
Verikarvat uhrattunna
Blood hairs sacrificed
Kalloluut kaivettunna
Skull bones dug out