Translation of the song 120107 (Opintomatkalla) artist Julma-Henri & Syrjäytyneet

En oo koskaan viihtyny missään vitun lokeroissa, en tajunnu mitä se oli mut joku tiukoissa rajoissa ahdistaa.

I've never enjoyed myself in any fucking lockers, I didn't know what it was but something about strict limits gets me nervious

Sää oot niin ja sää oot näin ja harvempi omaa lokeroaan kyseenalaistaa, koska ilman lokeroa sulla ei oo paikkaa.

You are this and you are that and not that many question their locker, because without one you don't have a place

Tabula rasa, ota vittu tabuja kasa! Hukassa, turvassa mä kasvan rajoista yli, ei enää pienimielisille en mahdu sinne. On se paskaa. Kerrot et oot hukassa joku pahempi ku vasikka tulee siihen ilkkumaan, nauramaan sun sirpaleille, vittu mä eka ajattelin et mä tapan sen siihen paikkaan. Huomasin että katselin itseäni ennen, samassa tajusin ettei tuo jätkä tajuu vittuukaan. Vitun koulukiusaajat, en kelpaa teille. Tässä kylmäs ilmas ei oo tilaa kasvaa.

Tabula rasa, fucking take a pile of pills! Lost, in safety I grow over the limits, no more small minded people. I can't fit there. It's shit.

Mukava ois satuttaa satuttajaa, mut mä vannoin etten satuta enää. Sä näät että kaikki ei oo hyvin, sun tulis avata syli, eikä satuttaa enää. Se itsensä löytää joka itsensä hukkaa. Aina helppo osotella saatana, mutta säkin taidat olla vaan opintomatkalla.

It would be nice to hurt someone who hurts others, but I swore I wouldn't hurt anymore. You see that everything is not ok, you should open your arms and not hurt anymore. He who loses himself finds himself. It's always easy to point, satan, but you seem to be on a study trip too.

Muistan kun ekan kerran löysin omantunnon. Mitä nää ämmät fiilikset on? luulin et oon homo. ''Mitä vittua sä nyt välität noista hakkaat niinku ennenkin vai ooks sä joku ämmä vai''? Noista ajoista ollaa tultu tänne, muistan puiston räkäkännit, osa jäi vetää rännii machomiehinä. Lähdin kotoani karkuu, ku palasin tajusin että mun koti koskaa ollukkaa. Katson aikuista pikkulasta, jos oisin jääny oisin tossa. Särjetty, sirpaleista koottu, kasvukivuista veressä ja hiessä. Se on niin yksinkertaista mutta vaikea tajuta, kaivaa paskan olon alta. Sä tukisit mua ku mä murrun, mä tukisin sua kun sä murrut, ja meillä ei ois mittää hättää

I remember when I first found a conscience. What are these bitching feelings? I thought I was gay. What the fuck do you care about those, you beat them like before, or are you a bitch? We've gotten here from those times, I remember getting wasted in the park, some stayed to do drugs like some macho men. I ran away from home, when I came back I realized it was never my home. I look at a grown up little kid, if I had stayed I'd be there. Broken, put together from pieces, bloody and sweaty from growing pains. It's so simple but hard to understand, to dig from under the shitty feeling. You would support me when I break, I'd support you when you break, and we would be just fine

Mukava ois satuttaa satuttajaa, mut mä vannoin etten satuta enää. Sä näät että kaikki ei oo hyvin, sun tulis avata syli eikä satuttaa enää se itsensä löytää joka itsensä hukkaa. Aina helppo osotella saatana, mutta säkin taidat olla vaan opintomatkalla.

It would be nice to hurt someone who hurts others, but I swore I wouldn't hurt anymore. You see that everything is not ok, you should open your arms and not hurt anymore. He who loses himself finds himself. It's always easy to point, satan, but you seem to be on a study trip too.

Heikkouden kautta kuljetaan vahvuuteen, vahvuuden kautta sairauteen. Matti hädissään kyselee onks se nyt ihan normaalia, pelottaa. Normaali on keskiarvo, Matti. Haluatko sää olla keskiarvo Matti? Kelvata muille et sä kelpaa edes itelles, ei tuomita kettää, se voisit olla sinä. Niin monta kertaa joutunu pitää sängystä kii, etten hyppäis parvekkeelta helvettiin. Maksan aiheuttamistani traumoista en edes kehtaa mennä luokkakokouksiin. Puhumattakaan niistä pikkuprinsessoista jotka matkallani turmelin. Joku korkeampi voima heittää mun aivoihin myrskyjä niiden jälkeen oon onnellinen että olen yleensäkki pystyssä, halaan spurgua en vittuile hinttareille empatiat narkkareille alaspoljetuille sorretuille.

From weakness we travel to strength, from strength to sickness. Matti is worried, asking if it's normal, scared. Normal is an average value, Matti, Do you want to be average, Matti? To be good enough for others when you're not even good enough for others, to not judge anybody, it could be you. So many times I've had to hold on to the bed so that I wouldn't jump from the balcony into hell. I pay for the trauma I've caused, I don't even dare to go to the class meetings. Not even mentioning the little princesses that I ruined on the way. Some higher power could throw into my brain some storms, after them I'll be happy that I'm even standing up, I'll hug the homeless and stop bullying gays, give empathy to junkies, people pushed down, people opressed.

Mukava ois satuttaa satuttajaa, mut mä vannoin etten satuta enää. Sä näät että kaikki ei oo hyvin, sun tulis avata syli eikä satuttaa enää se itsensä löytää joka itsensä hukkaa. Aina helppo osotella saatana, mutta säkin taidat olla vaan opintomatkalla

It would be nice to hurt someone who hurts others, but I swore I wouldn't hurt anymore. You see that everything is not ok, you should open your arms and not hurt anymore. He who loses himself finds himself. It's always easy to point, satan, but you seem to be on a study trip too.